Alkusyksystä tuli Titityyn Ravelry-ryhmään tieto, että itse Stephen West tulee heille pitämään kursseja. Olen Ravelryssa ainakin kolmen eri West-ryhmän jäsen, joten pientä faniutta on ilmassa. Vain yksi hänen suunnittelemansa huivi on tehtynä, ja sitäkin useampi jonossa odottamassa. Myös ainakin paita tai kaksi ja pipo odottavan vuoroaan.

Kun ajankohdaksi selkiytyi sama viikko jolla menen töihin, mutta juuri sopivasti paria päivää ennen, niin melko pian tein päätöksen että pistän elämän risaiseksi ja vien perheeni minilomalle Jyväskylään. Mieskin oli helppo houkutella mukaan (yay! lapsenvahti mukana!) kun hänen ystävänsä asuu samaisessa kaupungissa ja luvassa oli poikain baarireissu minun neulekurssini jälkeen :D

Tiistaiaamuna 20.10. pakkasimme sitten automme ja käänsimme keulan kohti Jyväskylää. Perillä olimme juuri sopivasti sen verran ennen kurssin alkua että ehdin syödä pikaisen lounaan Kahvila Muistossa.

Aivan ihana idyllinen paikka, sinne on pakko päästä kolmannenkin kerran! Kyllä, käytiin siellä myös keskiviikkona ennen kuin lähdimme kotimatkalle.

Pikaisen lounaan jälkeen suunnistin viereiseen rakennukseen Titityyhyn, vihdoin ja viimein! Olen haaveillut siellä käymisestä jo pari vuotta, mutta koskaan ei ole mukamas ollut sopiva hetki. Heidän nettikauppansa sen sijaan on varsin tuttu ;-)

Titityy on ihana, ihana kauppa! Liikkeessä on monta huonetta, ja kaikissa on lankaa, kudetta, puikkoja, ohjeita, käsityökirjoja, mallineuleita ja lisää ihanaa lankaa! Vielä yksi huutomerkki! Mitä enemmän huoneissa malttoi viettää aikaa ja katsella rauhassa ympärilleen, sitä enemmän sieltä löysi erilaisia aarteita.

Ei ehkä ollut oman lankavarastoni kannalta paras idea pyytää juuri tälle kuulle (tätä reissua ehkä vähän ajatellen) viime kesän lomarahoja...

Mutta ennen lankeamisia oli se kaikkein tärkein juttu, eli Stephen Westin Top Down Shawl -kurssi.  Herra itse oli juuri niin lämmin ja huumorintajuinen kuin hänen videoitaan ja promokuviaan katsonut voi odottaakin. Hän siis kertoi laajasti omasta luomisprosessistaan ja tavastaan kirjoittaa ohjeita.

Tuo ihan kuvan oikeassa reunassa oleva mekko - siitä piti tulla pipo. Alku venyi kaulukseksi, mutta mallia oli niin mukava tehdä että homma vaan venyi ja venyi kunnes tuloksena oli tuo mallimekko ja sen ohje. Mekon jälkeen Stephen aloitti pipon tekemisen uudelleen, ja päätyi paitaan. Kolmannella kerralla tuli kauluri. Vasta neljäs ja viides yritys toivat esiin pipon, ja nyt on kuulemma samaa sarjaa tulossa vielä ponchokin. Patenttineule on tällä hetkellä ihan herran suosikkeja.

Teimme pienen harjoitustyön, jota varten saimme ohjevihkosen. Alla minun kurssituotokseni, ja ajatus on muhinut että tekisin tämän vastaavalla vapaalla tyylillä jopa ihan oikeaksi huiviksi saakka. Tarkoituksena olisi käyttää mahdollisimman paljon yhteensopivia ja pari vähän riitelevää jämälankaa kokonaan pois.

Myös muutaman käytännön vinkin saimme, ihan kädestä pitäen näytettynä. Meinasi pientä fanityttöä vallan hengästyttää!

Kurssin lopuksi kysyin Stephenilta, että haittaako häntä kamalasti jos hän sattuu näkymään muutamassa kuvassa jonka otan Titityyssä, ja saanko nämä mahdolliset kuvat myös laittaa blogiini. Tokihan luvan sain, ja hän vielä kysyi että haluaisinko kuvaan hänen kanssaan. Tässä vaiheessa minustakin kuoriutui ihka aito fanityttö! Joten tässä olkaa hyvä, minun elämäni ensimmäinen fanikuva. Valitettavasti kuvaaja ja kamera eivät tunteneet toisiaan ennestään ja kuva on "hieman" epätarkka. Harteilla meillä on Stephenin neulomia mallineuleita, minulla kun kävi emämoka enkä tajunnut ottaa itse neulomaani Exploration Stationia mukaan. Ensi kerralla en tee samaa virhettä!

Käteeni tarttui kurssin väliajalla tämä ihana petroolin värinen Cashbah-vyyhti (tuo tuossa keskellä), ja kyselin Stephenilta sitten mielipidettä että mitä lankoja kaveriksi hänen marraskuussa alkavaan mysteerihuiviinsa. Tuon lämpimäån oranssin Cashbahin ja harmaan siililangan (Hedgehog Fibers) poimin mukaan sitten hänen opastuksellaan.

Nyt terottelen jo puikkoja että pääsen neulomaan, onneksi odottaa ei tarvitse kovin kauaa, mysteeri kun alkaa marraskuun alussa. Harvoin sitä saa suunnittelijalta itseltään apuja värien valitsemiseen.

Ihana reissu oli, ja ihan takuulla käyn hänen kurssillaan uudelleen kun osuu sopivasti kohdalle. Ja kummasti on alkanut Amsterdam kiinnostaa matkakohteena, siellä kun on yksi tietty kauppa...